Aina ei tarvitse olla k..sarven otsassa että nauttii pari pellillistä herkkuja. Tosin vatsa ei ehkä tykkää siitä että mättää vehnästä ku viimosta päivää. En tajua miks mahalla kuuluu olla se limitti kuinka paljon se vetää, en vaan tajua. Ja miks pitää lihoa jos syö liikaa? Miksi, kuka nää säännöt on keksinyt? Varmaan Kaija Koo, sehä ne kaikki vitsaukset keksii. 
Nuorempana en juurikaan päässyt keittiötaidoillani loistamaan mutta ainakin juustosarvet osasin vääntää vaikka silmät kiinni. Yksi vanha ystävä muistutteli juuri että näiden ohje kuuluisi tänne niin pakkohan sitä oli sitten sarvitella!
Taikinan ohje kuuluu näin:
4 dl maitoa
puolikas hiiva
teelusikallinen suolaa
8 dl vehnäjauhoja
kananmuna
1 1/2 rkl voisulaa
Ja täyteen näin:
200 g juustoraastetta
1 kananmuna
Sulattele hiiva kädenlämpöiseen maitoon,lisää muna messiin, sotke suola vehnäjauhojen joukkoon ja lisää jauhot pikkuhiljaa samalla taikinaa vaivaten joukkoon. Voisula lopuksi ja taikina kohoamaan n. 45 minuutiksi.
Jokaiselle lusikallinen täytettä (joka siis tehdään sekoittamalla raaka kananmuna raasteeseen...jos joku ei hokassu), ja pyöritellään tollai pötkyläks ja käännetään vähän noita päitä et saa tollasen kivan muodon. Ah, artikulointini on tänä iltana tavanomaista heikompaa.
Voidellaan kananmunalla ja päälle voi tiputella juustoraastetta. Paistetaan 225 asteisessa uunissa n. 15-20 min (tarkkaile tilannetta, älä anna palaa äläkä ota uunista ennen kun on kullanruskeita) .
Ps. huijasin ohjeessa, käytin tälläkertaa piimää maidon sijaan! Hähäää. KÄLLI!
Loppuun letkeä ralli, varo ettei lähe nalli! http://www.youtube.com/watch?v=kwAzQM8ci8E
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti