torstai 31. lokakuuta 2013

Hipoo täydellisyyttä!

Päätin kokeilla juustokakkua vähän erimuodossa, eli pikkuleivoksina. Tein pienen koesatsin, eli aikaan sain 3 leivosta tästä määrästä.
Pohjaksi tuli perinteinen digestive pohja, johon tuli n. 10 keksiä ja voisulaa. Ensin keksit pussiin ja piestään sitä niin autuaasti että se on ihan murua. Sitten lisätään sulatettua voita muruihin. Voisulan kanssa kannattaa olla varovainen ja lisätä sitä pikkuhiljaa niin että saat murumaisen, mutta muotoiltavan taikinan. Käytin peltistä muffinsivuokaa minkä vuorasin elmukelmulla ja lähin painelemaan taikinaa muotteihin. Kun kolme leivoskuppia oli valmiina, sulatin maitosuklaata ja valelin kupit sisäpuolelta sillä. Pohjalle tiputin pakastemansikan jäisenä. Jo aikasemmin olin tehnyt juustokakkutäytteen, eli 100g maustamatonta tuorejuustoa, noin desi kuohukermaa vatkattua, pieni liru ananasmehua ja 2 ruokalusikkalista sokeria, 1.5 liivatetta ja vähän elintarvikeväriä. Ensin vatkaa kerma, sokeroi se, sekota tuorejuustoon mehu jotta se notkistuu ja sitten sekota kerma ja juusto. Laita liivatteet ensin kylmään veteen jotta ne pehmenevät (n.5 min) ja sitten kiehauta n.ruokalusikallinen ananasmehua johon liotat liivatelehdet. Anna liivatenesteen hieman jäähtyä ja kaada se kermajuustoseokseen ja sekoita. Ota puolet kermajuustomassasta ja värjää punaisella elintarvikevärillä ja lusikoi sekä pinkki että valkoinen massa vuorotellen pursotinpussiin. Laita pussi hetkeksi jääkaappiin ja ota leivoskupit esiin tällä väliin. Pursottele kerma kuppeihin ja koristele vaikka kirsikalla. Tajusin jälkikäteen et tässä ois parhaiten toiminu pieni vihreä pääkallo koristeena mutta jääköön se toiseen kertaan. Ehkä söpöimmät leivokset mitä oon ikinä tehny!
Aika imeliähän nää on, mutta digestivepohja on hyvä tasottamaan makeutta. Jätin tarkoituksella reunat vähän epätasaisiksi koska vaikka tykkään että leivokset on kauniita, niin ne myös olla kotikutoisen näköisiä!
Tähän käy hyvin Tico tico !

tiistai 29. lokakuuta 2013

Ollaan ystäviä jookos, niikuin rommi sekä kookos!

Kuinka saisin rikki kookospähkinän?

Päätin ostaa kookospähkinän kun bongasin sellasen citymarketista. Toin sen kotiin ja etin monta videoo interwebistä kuinka sen avaaminen tapahtuu. Jouduin turvautumaan avosiippaani tässä asiassa, meillä oli välineinä vasara, veitsi, kierrekorkinavaaja, perunanuija..Aikamme kun molemmat oli sitä moukaroinut niin saatiin se rikki! Ensin kyllä oltiin valutettu kookosvesi sisältä pois. Koska kookos vaan on niin järettömän siisti hedelmä, muistuttaa vahvasti norsun karvaista kivestä, piti siitä valjastaa kuppi drinkille. Nopeasti ananasmehua, kookosvettä ja vanhaa tuttua sailorjerryä sinne ja tadaa, voi kuutinpojat sentään että drinksu maistuikin makosalle.
Seuraavaksi päätin että teen kookosraastetta. Kaiversin valkosen osan kuoresta irti ja yksinkertaisesti raastoin sen.
Tässä kohtaa en vielä tiennyt mitä tehdä siitä. 
Illalla se iski, idea muffinseista missä maistuu rommi ja kookos ja suklaa. Eli tykkitrioksikin meilläpäin kutsuttu kombo! Jos jollain ei voi mennä vikaan ni se on toi! 



Ohje kuuluu näin :
2 munaa
1 dl sokeria
1 dl kookoskermaa

ruokalusikallinen kookoshiutaleita
100 g sulatettua voita
2.5 dl vehnäjauhoja

100g sulatettua suklaata
2 isoa ruokalusikallista tummaa kaakaojauhoa
ruokalusikallinen rommia
1 tl vaniljasokeria
2 tl leivinjauhetta

ripaus suolaa
Kuorrute:
200g maustamatonta tuorejuustoa
vajaa puoli desiä kookoskermaa
0.5 dl sokeria
tiraus rommia 

Vatkaa munat ja sokerit, lisää kookoshiutaleet sekä kookoskerma.
Sulata voi ja kaada joukkoon. Ala vatkata mukaan vehnäjauho/leivinjauhesekoitusta, lisää kaakaojauhe sekä sulatettu suklaa ja rommiliru, ja vielä loppuun hintsanen suolaa. Hintsanen on siis ihan vähän, niiku joku hyppysellinen tai muu epämääräinen määre.
Paista 200 asteessa 10-15 min, eli niin että ne on ihan kypsän näköisiä.
Tee kuorrute simppelisti sotkemalla ainekset keskenään ja pursota jäähtyneille muffareille. 
Paahdoin vielä nopeasti pannulla kookosraastetta että se sai vähän väriä ja koristelin muffarit niillä.

Muffinsien kanssa maistuu kahvi ja sympaattinen  Olavi tai jos tykkää pahoista pojista niin muffinsi maistuu myös taskulämpimän kossun ja Metallica/Danzig-korporaation kanssa.

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Creme brulee

Asuinkumppanini oli hankkinut kotiin tohottimen, joten päätin kokeilla creme bruleeta. En oo ikinä aiemmin tehny, pari kertaa ravintolassa maistanut. En kyllä oo ollut tän paahtovanukkaan suurin ystävä ikinä mutta pakko oli testata. Bongailin netistä useita reseptejä ja päädyin soveltamaan.
Ainekset olivat:
(2 annosta)
2dl kermaa
0.5 dl maitoa
0.4 dl sokeria
limen kuorta raasteena ja n. 1.5 tl limen mehua
1 tl vaniliinisokeria
2 keltuaista
ruskeaa sokeria pinnalle

Uuni 150 asteeseen ja sinne vuoka missä on vettä. Vettä ei saa olla liikaa ettei sitä mene annoksiin. Vesi alkaa lämmetä siellä ja samalla voit keitellä kermaa ja maitoa kattilassa. Tarkoitus ei ole keittää mutta kiehahtaa saa.Ota pois hellalta ja vatkaa keltuaiset ja sokerit tällä aikaa. Lisää kermaseos ja limen kuori sekä mehu keltuaisten joukkoon. Sekoita keskenään. Kaada pieniin vuokiin mitkä nostetaan uunissa olevaan vesihauteeseen. Anna paistua n. 50 min ja tsekkaa onko hyytyneisyys hyvä vähän heiluttamalla vuokia. 
Nyt annokset saa jäähtyä ja ne voikin laittaa jääkaappiin hetkeksi. Ennen tarjoilua ripotellaan ruskeaa sokeria annoksiin ja tohotellaan pinta rapeaksi. Tarkoitan siis että sokeri paahdetaan kaasupolttimella. Laitoin vielä muutaman vadelman tuohon koristeeksi.
Lime taittaa ällömakeutta kyllä mutta oikein sitruunaisen limonaadin kanssa toimi aivan loistavasti!
Hyvin maistui.


Samaa sanoi myös kissimirri.

Maanantaiaamuna, jos milloin tahtoo kuulla Goodmorningeja!

Hiilihapotin vedelle

Fizz
Meillä on uuden hiilihapotuslaitteen hankinta edessä ja tutkin SodaStreamin sivuja. Meillä on ollut joku merkitön vehje aiemmin, mutta siihen ei saa pulloja mistään joten, joudumme hankkimaan uuden jos meinaamme jatkaa poreveden tekoa. Tietenkin eteen tulee dilemma että millanen (itselle lähinnä ulkonäkö on se tärkein tekijä) pömpeli meidän keittiöön tulee. Jos maailma olisi täydellinen saisin vempeleen pinkkinä, mintunvihreenä, vaaleankeltaisena tai cadillacin aquana. Yksi vaaleanpunainen löytyikin, mallin nimi on fizz. 
Mutta enemmän pidin sourcen tai jetin malleista. Koko valikoima löytyy tästä. Aloinkin funtsia kuinka näitä saisi tuunattua, ja mietin että näihinhä voisi kehittää ns. vaatetuksen, eli tarroja jolla tehdä mieleisensä! 



Source
Eli esim. tossa sourcessa, mikä oli miun ehdoton lempparimalli, on paljon pinta-alaa mitä tuunata. Sinne saisi kukkasta, palloa, ankkuria(luonnollisesti), mitä vaan liimattua ja tehtyä siitä oikeen keittiön piristyksen. Tarrat voisi olla sellaisia helposti irroitettavia ja sodastreamia voisi muokata fiiliksen mukaan. Voisi olla klassisia kuoseja, romanttisia juttuja, räväköitä rock henkisiä, värikkäitä retrohenkisiä...Sitten voisi olla jokaiseen sesonkiin omansa! Joulutarroja, pääsiäistarroja, halloween-tarroja! Ja trendikkäitä tarroja: tatuointiaiheisia tarroja, kasaritarroja, erilaisia tekstitarroja. En taida omata resursseja viemään asiaa eteenpäin ja jäänkin miettimään  mustan Sourcen ja  vaaleanpunaisen Fizzin väliltä kumpi muuttaa meille. 

Kaikki on paremmin Porvoossa

Minä ja aatelinen ystäväni Lady T. lähdimme retkelle  Porvooseen perjantaina. Porvoo on jotenki tosi symppis mesta, ja mesta jossa helposti menettää ostoskontrollin (nimimerkillä muutama peltipurkki tarttui mukaan...).
Porvoonjoki oli eksoottisen värinen



Ooh mitä laatikkoja!

Huhujen mukaan täällä asuu eräs legenda.
Pressun Elvarilla oma bulevaardi
Nää mestat on vaa nii nättei!
Jylhä kirkko
Korkokenkien killerikatu
Käytiin tutustumassa Pieni suklaatehdas nimiseen paikkaan , missä saatiin maistella valkosuklaasinappia mikä oli niin outo maku että jäin kyllä harmittelemaan etten ostanut sitä kotiin. 
Myyjätär oli niin suloinen tyttö, ja luulen että jos paikka on pieni suklaatehdas niin ei ne voi sinne ottaakaan muita kun suloisia myyjättäriä. Ostettiin suklaakahvit ja tikkarit ja nautittiin pihalla. Ihana pieni paikka!
Porvoolaiset ovat asian ytimessä.


Taloillakin on tukka Porvoossa!
Ihanaa katutaidetta
Käytiin brunbergin tehtaalla, siellä sai maistella nameja. Siellä oli koe-erämaistiaisia tervan makuisista alku-karkeista, ne oli eksoottisia elämyksiä. Maltoin mieleni ja ostin vain sitruunalaku-alkuja ja yhden pikkuboxin mansikkasuukkoja. 
Ilmasta bissee?
Ihana juliste, muistaakseni Porvoon taidekoululaisten tekemä.

Koitin mennä prinsessatuoliin istumaan mutta takapuoli ei mahtunut.



!!
Keli ei ihan sallinut meidän aikomaa piknikkiä joten se tapahtui auton takapenkillä. Noo, pääasia että saatiin eväät syötyä!
Kippis Porvoolle! Tänne tullaan takaisin. Kauppoja oli miljoonia ja löysimme kaikkea ihanaa, jotain pientä saimme ostettua mutta aika monet ihanuudet jäi kauppoihin vielä. Erityisesti Doris& Dukes jäi mieleen, tosi mukavia myyjiä ja ihana valikoima uutta ja second handia.
Sekä kellarikirppis oli kanssa mahtava! Löysin oikeesti kirpparihinnoilla ihania seiloripaitoja ja maailman mageimmat pikkumyykengät. 


Näin sai Porvoo miut tuntemaan:
https://www.youtube.com/watch?v=dUpUGz6ppE8
No, en siellä ehkä huutanut mutta pompin ainaki!

torstai 24. lokakuuta 2013

i'm the burger queen

Oon kiukunnu tän viikkoa aika tasaseen tahtiin ja päätin himassa hyvitellä tätä. Juurikaan muuta en keksinyt kun tehdä ruokaa. Päätin tehä kanahampurilaisia ja bataattiranuja. Ensin paistoin sämpylät, kuullotin pannulla sipulia ja cashewpähkinöitä sinne perustaikinan joukkoon. Pakko aina kokeilla jotain uutta, joten pähkinäsipulisämpylä kuulosti eksoottiselta yhdistelmältä.
Oon huomannut että toi kuullotettu sipuli sämpylätaikinassa toimii todella mainiosti. Se tekee siitä jotenki...kostean.
Paistoin väliin kanafilettä, eka ruskistin suolalla maustettuna pannula, ja sitten heitin uuniin kypsymään, samassa kun bataattiranut oli siellä jo muhimassa. 

Silpoin bataatin palasiks ja palaset laitoin uimaan n.20minuutiks, jotta pahin tärkkelys irtoaa. Sitten ripottelin suolaa ja valkosipuliöljyä päälle ja tökkäsin uuniin n. 215 asteeseen. Noin 20 minuuttia ne siellä otti lämpöä ja sitten ne oli ihan pehmeitä ja valmiita syötäväksi. Tällä väliin ruskistin todella ohuita ananassiivuja, tuoreesta ananaksesta tottamooses! 


Vatkasin nopeeta majoneesin mihin lisäsin sitruunamehua, mustaa pippuria sekä kuivattua chiliä. Noi kuivatut chilit on jääny arvotukseksi että mitä chiliä ne on, ei mitään hullun tulista mutta pieni potku löytyy kyllä. Noi näyttää lähinnä joltain toukilta purkissa, nam! Aloin kokoomaan hampurilaisia, pohjalle majoneesia, suolakurkkuja (omatekemiä, pakko leuhkia), rucolaa, kuivattua sipulia, kanaa, ne paistetut ananasviipaleet ja paholaisenhilloa.Koitin vielä kikkailla ja tökkäsin tuoreet chilit tosta läpi. No, näyttää lähinnä koomiselta eikä ollu ruokapöydässä ollu sellasta wau vastaanottoa mitä ootin.

 









Tollaset annokset sain aikaan. Kupeissa siis chilimajoneesi ja paholaisenhilloa (en pääse keulii tän valmistajana, mutta hyvää se silti on). Katoin ihanan liinan pöydälle joka oli ryppysempi ku Seilorisannan naama maanantaiaamuna, taas jäi wau kiljasut saamatta.

Kävin muuten salilla, kuinka tehokas oonkaa. Olin eka jonku 5 min kuntosalilla, sit 30 min hierontatuolissa ja sit jonku tunnin luin gloriaa infrapunasaunassa. Siis jeesus oon jumissa huomenna, muahhahahha. Siis luojalle kiitos naistensaleista! 

Koska olin siis kuntosalihirmu ja matkalla maailman vahvimmaksi naiseksi, sain tehä jälkkäriksi rommisuklaapirtelön! Siihen tuli 2 dl vaniljajädee, loraus (hah) sailor jerryn rommia, 1 rkl tummaa kaakaojauhetta mitkä suhastiin blenderillä läpi ja päälle kermavaahtoo ja niin söpö, ja ylimakee kirsikka ettei rajaa!


 Pari rokkistygee loppuun vielä ni ilta on pulkassa
Uutta Creepshowta:
http://www.youtube.com/watch?v=IwEgUKMRX5w&feature=youtu.be
Ja bändin entisen laulajan Sarahin tuotantoo:
http://www.youtube.com/watch?v=EF6pZZrKXAE

tiistai 22. lokakuuta 2013

Goodness! Gracious!

 
Miulla oli huono päivä. Sellanen päivä et tekis mieli huutaa ja potkia seiniä ja hajottaa lasia.Koitin angastailla ja mököttää. Sain kuitenkin idean kokeilla meillä majailevaa lihamyllyä ja kilon possuköntsä joutui uhriksi.




En ollut koskaan käyttänyt lihamyllyä mutta se olikin jotenkin niin helppoa että nolotti etten ollut sitä kaivanut sitä aiemmin esille.
Siinä kun raivopäissäni myllytin possuparkaa, alkoikin mieli kirkastua kummasti!

Päätin jauhaa lihan kahteen kertaan vaikka en tiedä onko se tarpeellista mutta angstia oli vielä purettavana. Ihan jauhelihalta se mokoma alkoi näyttää. Olin ihan innoissani, vaikka olin yltä päältä possun roiskeissa. Kaikki vegaanit varmaan oksentaa jo ajatuksesta, pyydän anteeksi siitä.
















Tässä kohtaa en ollut ihan varma mitä siitä teen, olin ehkä ajatellut makaroonilaatikkoa tms.perusruokaa. No kesken kaiken saatiin vieraita jonka kanssa siirryttiin sohvalle syömään vieraiden tuomia herkkuja ja sillä aikaa nälkäinen mies olikin vääntänyt rakkaudella jauhamistani lihoista lihapullat. 
Ja ihan pikkasen hyvännäköset pullat oli vääntänyki, ja maku oli niiku oikeesti lihaisa. Nää on kai oikeesti ekat oikeet LIHApullat mitä oon syöny. Nam! 
Kelasin tossa et pakko kyllä testailla et sekottelee eri lihoja keskenään. Ai jumatsuikka et nään jo herkkuburgerit missä on ite jauhettu lihat pihveissä. Uijui jui.
Misfits myös laulaa näistä :http://www.youtube.com/watch?v=EfxCFd5Y6LE

maanantai 21. lokakuuta 2013

Seilorisanna fb.ssä












Päätin olla ihan kreisin hurja ja tein fb-sivut blogille. Aivan mielenvikasta! https://www.facebook.com/seilorisanna
Tein superhidasta paint-puuhaa ja väänsin bannerinki. Ai luoja se on kamala mutta sopii hyvin kuvastamaan minuu ja miun bloggailuu, kokkailuu ja rokkailuu! Olin koneella monta tuntia ja ku nousin ni romahin alas ku oli toinen jalka niin puutunu. Auts! Näihin kuviin, ja tunnelmiin ja Ganes elokuvan kimppuun!
Ja loppuun täällä hässi lässi:
http://www.youtube.com/watch?v=NyYnfvxppHA

viiden tähden tähteet

Oon todella nirso. En sano sitä millään ylpeydellä mutta joudun sen myöntämään kuitenkin. En tykkää syödä montaa päivää samaa ruokaa, se on jotenkin todella mälsää. Se olisi fiksua, ja taloudellista mutta mälsää! Koitan keksiä kaiken näkösiä kippasvonsteja että ruoka ei olisi mälsä kokemus. Tuo mies kuka on meidän perheen mies, on siitä perinteinen mies että se pitää lihasta paljon. Ja jos tästä perheen housumaakarista asiat riippuisi, me syötäisiin vaan joulukinkkua. Meillä on ollut suunnilleen tammikinkku, helmikinkku, maaliskinkku, pääsiäiskinkku, toukokinkku, kesäkinkku, juhannuskinkku, kesä2kinkku....Ja noin miljoona porsaanpaistia siinä välissä. Possu on pop, luultavasti. No asiaan, alan usein jaarittelemaan. Mies, miehistä miehisin supermies kokkaili sopranos kirjan inspiroimana lihapullakastiketta mihin tulee lihapullien lisäksi kilo porsaanlihaa. Eli tomaattisoosi kasaan mihin lisätään possupihvit ruskistettuna kiehumaan. Soosia keitellään ikuisuus ja sitten tehdään lihapullat mitkä menee mukaan. Possu hajoaa kastikkeeseen ja on helposti popsittavaa. Jotakuinki noin ohje kuului! Tätä ruokaa siis tuli aivan valtava satsi. Lihaaki oli n. 1.5 kiloa tässä. No ensin syötiin sitä pastan kanssa, fine, sitä jäi joku hiidenpadallinen sen jälkeen ja näin jo painajaisissani että syön tätä ja pastaa forever and ever. Hyvää se siis oli, ei siinä mitään mutta toisto, tuo kertausten äiti, tappaa makunystyräni varmemmin kuin rutto. Vanha ystäväni pita tuli tässä kohtaa messiin! Pitaleipähän on mauton köntsä ni se on helppo täyttää millä vaan tähteillä. Pitaleipiä kannattaakin säilyttää aina himassa, ne säilyy hyvin ja on todella halpoja. JA helppoja. Sinne uppoaa mikä tahansa kastike ja yleensä jääkaapista sen verran kasvista löytyy että saa loihdittua nopean aterian. Saako pitaleipää kutsua ateriaksi?

Pitaan täytteeksi sopii kaikki kasvikset, salaatit, juustot...

Tälläkertaa meillä oli tällänen satsi:
Siipan soosi (pilkoin lihapullat osaksi kastiketta)
Salaatti
Kurkku
Salamia siivuina
Feta
Jalapenoja
Juustoraaste ja kuivattua sipulia
Majoneesi (jota en jaksanut tehä nyt ite)


Sopranos kirja tarjoaa myös hienoja elämänviisauksia.




No pitaleipää vedettiin menemään ja silti kastiketta oli vielä pienelle kylällekin jakaa. Kuumeisesti mietin että mihin loppu sijoittaa ja naamioida uudeksi ruuaksi. Tuijotan kaappia, hmm.. tähteitä löytyy ja puolikkaita purkkeja kaikkea. Aivonystyrät alkaa heräillä maanantaiaamuun ja kaikkien aikojen tähderuoka, eli pizza (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pizza ) putkahtaa mieleen! Nippelinappelifaktaa, isäpuoleni on ollut töissä wikipedian mainitsemassa adriano barissa Lappeenrannassa, eli käytännössä perheeni on keksinyt pitsan. 
Nopeeta pohja muhimaan ja kaapista haalimaan täytettä messiin. Kastike taas kehiin ja päälle lensi metukan jämät, fetasta purkin pohjat, ananasta, jalapenoa, jotain perusemmentaalia raastoin päälle, maustoin mustapippurilla ja pitsamausteella. Ja tadaa!
Siis ömeisinkii! No nyt kastike on käytetty ja pian kaikki siitä vedelty parempiin suihin!
Laulu rehellisestä rakkaudesta:
http://www.youtube.com/watch?v=zsmUOdmm02A
Ja vähän Uunoa:
http://www.youtube.com/watch?v=mSddqKnWgdQ 

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Viikonloppu, mikä ihana tekosyy!

Viikonloppuahan sitä koko viikon aina odottaa, eihän sitä voi kieltää. Viikonloppu alkaa perjantailla, loppuu sunnuntaihin ja välissä on bile...eiku lauantai. Usein ainakin. Tai no sillon nuorena likkana tuli todettua että viikonlopussa on perjantai-ilta ja maanantai-aamu, ja välissä jopa itseltäki sensuroitua sittiä. Onneksi olen aikuinen, luojalle kiitos.Asiasta nopeasti turvallisimmille vesille, eli ruokaan!
Perjantaina käytiin tutustumassa Järvenpään Primula(http://www.primula.fi/ ) nimiseen leipomoon. En tiedä onko heillä aina tällänen tarjous mutta nyt sieltä sai ihania, ihanan tuoreita leipiä hintaan 1.5e tai 5kpl/5e. Ostettiin viisi erilaista känttyä testattavaksi, ainakin simpukkaleipä oli aivan taivaallista. Olin bongannut tälläsen leipäreseptin eräältä rokkipimatsulta ja päätin kokeilla. Alkuperäinen ohje kuului näin :
Eli joku hyvä limppu, leikeillään kuten kuvassa(ristikko), tökitään loviin juustoa, maun mukaan, käytin itse Kreiviä ja Luostaria, sitten voi sulaa ja sinne silppusin persiljaa ja basilikaa ja se valutellaan päälle, sit folioon ja uuniin 10-15min joku 200 astetta, sit voi hetkeksi käyttää folioo auki että kuoresta tulee rapsakka - on namia!!!!


Me otettiin Primulan kauraleipä koska se oli hyvän kokoinen tähän tarkotukseen. Kokeilin kerran että tein sen ristikon pintaan mutten oikeen osannut syödä sitä joten päätin tehä poikittaisviillot, mikä oli kätevää koska tosta sai ihan murtamalla paloja. Täähän on siitä hyvä keksintö että tonne sisäänhä voi tunkea iha sitä mistä tykkää.


Sisuksiin meni voimakasta koskenlaskijaa n. 3/4 pakettia, voita, sekä valkosipulia. Päälle humpsuttelin valkosipuliöljyä vielä! Köntsä folioon ja uuniin.
Ohjeessa oli että tämä on syötävä punaviinin kera ja eihä me voitu ottaa riskiä ettei saataisikaan täyttä leipänautintoa. Joten kynttilät palamaan ja viinit lasiin ja rokit soimaan!
Taustalle Lemmyä:
 http://www.youtube.com/watch?v=4kz0-UdDyTs

Kyllä tässä sai kaiken kohdalleen, mahan täyteen, hymyn huulille ja siirappia korville. Ah. Ensi perjantaita ootellessa. 

perjantai 18. lokakuuta 2013

seilorin keittiö on kodin sydän

Seilorisanna on hyvä kokki, ok. Seilorisanna on huono siivooja, ok. Sannan keittiö on tunnelmallinen mutta ei useinkaan kovin siisti, Sanna ei ole kovin hyvä siivoamaan jälkiään. Sannalla on tapana siivota vain kun on tulossa vieraita. Sanna mokoma! 

 

Sanna on monen muunkin tapaan hamsteri. Sanna tahtoisi kamalasti kaikkea ihanaa ja kivaa ja mukavaa ja sievää ja usein, pinkkiä keittiöönsä. 
 Seilorisanna on myös epäkäytännöllinen hamstraaja. Sanna saattaa ostaa asioita mitkä eivät toimi, tai asioita mitkä eivät mahdu mihinkään. Seilorisanna on nainen, jos jonkun selityksen saa keksiä.







 







 


Sannan keittiössä on mm. kupukuivaaja 70-luvulta, jos nyt pitää vahtia hellaa ja kuivata tukkaa samalla. Ei epäloogista millään tavalla. Melkein ehdottaisin jokaiseen keittiöön vakiovarustukseksi.
Muuten toi kapistus on todella hyvä laite, sillä saa kestävät kiharat ja jotenkin sen on todella rauhoittava se kaamee meteli mitä siitä lähtee. Jos ei paljoo huvita keskustella himassa ni tonne on todella kätevä piiloutua.




Sanna myös hamstraa usein keittokirjoja, kirjoja joiden tehtävä on inspiroida, noin niikuin teoriassa. Tosiasiassa ne vaan vie tilaa ja kerää pölyä. Lukeeko noita kukaan? No, ok, Seilorisannaki on selannut läpi huomatakseen että ei ole reseptien noudattaja. Kivoja kuvia kylläki on. 



Seilorisanna osaa tehdä hienoja löytöjä ja keksiä niille uusia käyttötapoja. Niikuin supermagee elva merkkinen leivänpaahdin muuntui suodatinpussitelineeksi. Ta-daa! 
Seilorisanna on myös hieman epäsovinnainen ja ripustaa tiskirättejä seinälle kun parastakin taidetta! 



Seilorisanna siis on nainen ja naisethan tunnetusti haluaa hemmottelua, ju nou niskahierontaa, lahjoja, ruusuja...rakkautta ja timantteja. Seilorisanna on vihjaillut himassa että hemmottelu olisi nyt poikaa, ja Seilorisannan karvanen siippa otti asian näin! Alkoi kutsua Sannaa hemmoksi, niinkin nerokas oivallus etten voinut edes suuttua etten saanutkaan niitä timanttihierontoja tai muita. 

Ja huom. Seilorisanna ei usein puhu itsestään kolmannessa persoonassa!





Loppuun vielä tykkiä kokkailumusaa muutaman linkin verran:
http://www.youtube.com/watch?v=ftqlJOXRG9o
(tää pistää jalan vispaamaan, eli pastakin kiehuu rytmiin)
http://www.youtube.com/watch?v=WmnUayaQyBk
(ah...)
http://www.youtube.com/watch?v=_CRnai8nCIU
(tyttömusaa! oopsie-daisy!)