viiden tähden tähteet

Oon todella nirso. En sano sitä millään ylpeydellä mutta joudun sen myöntämään kuitenkin. En tykkää syödä montaa päivää samaa ruokaa, se on jotenkin todella mälsää. Se olisi fiksua, ja taloudellista mutta mälsää! Koitan keksiä kaiken näkösiä kippasvonsteja että ruoka ei olisi mälsä kokemus. Tuo mies kuka on meidän perheen mies, on siitä perinteinen mies että se pitää lihasta paljon. Ja jos tästä perheen housumaakarista asiat riippuisi, me syötäisiin vaan joulukinkkua. Meillä on ollut suunnilleen tammikinkku, helmikinkku, maaliskinkku, pääsiäiskinkku, toukokinkku, kesäkinkku, juhannuskinkku, kesä2kinkku....Ja noin miljoona porsaanpaistia siinä välissä. Possu on pop, luultavasti. No asiaan, alan usein jaarittelemaan. Mies, miehistä miehisin supermies kokkaili sopranos kirjan inspiroimana lihapullakastiketta mihin tulee lihapullien lisäksi kilo porsaanlihaa. Eli tomaattisoosi kasaan mihin lisätään possupihvit ruskistettuna kiehumaan. Soosia keitellään ikuisuus ja sitten tehdään lihapullat mitkä menee mukaan. Possu hajoaa kastikkeeseen ja on helposti popsittavaa. Jotakuinki noin ohje kuului! Tätä ruokaa siis tuli aivan valtava satsi. Lihaaki oli n. 1.5 kiloa tässä. No ensin syötiin sitä pastan kanssa, fine, sitä jäi joku hiidenpadallinen sen jälkeen ja näin jo painajaisissani että syön tätä ja pastaa forever and ever. Hyvää se siis oli, ei siinä mitään mutta toisto, tuo kertausten äiti, tappaa makunystyräni varmemmin kuin rutto. Vanha ystäväni pita tuli tässä kohtaa messiin! Pitaleipähän on mauton köntsä ni se on helppo täyttää millä vaan tähteillä. Pitaleipiä kannattaakin säilyttää aina himassa, ne säilyy hyvin ja on todella halpoja. JA helppoja. Sinne uppoaa mikä tahansa kastike ja yleensä jääkaapista sen verran kasvista löytyy että saa loihdittua nopean aterian. Saako pitaleipää kutsua ateriaksi?

Pitaan täytteeksi sopii kaikki kasvikset, salaatit, juustot...

Tälläkertaa meillä oli tällänen satsi:
Siipan soosi (pilkoin lihapullat osaksi kastiketta)
Salaatti
Kurkku
Salamia siivuina
Feta
Jalapenoja
Juustoraaste ja kuivattua sipulia
Majoneesi (jota en jaksanut tehä nyt ite)


Sopranos kirja tarjoaa myös hienoja elämänviisauksia.




No pitaleipää vedettiin menemään ja silti kastiketta oli vielä pienelle kylällekin jakaa. Kuumeisesti mietin että mihin loppu sijoittaa ja naamioida uudeksi ruuaksi. Tuijotan kaappia, hmm.. tähteitä löytyy ja puolikkaita purkkeja kaikkea. Aivonystyrät alkaa heräillä maanantaiaamuun ja kaikkien aikojen tähderuoka, eli pizza (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pizza ) putkahtaa mieleen! Nippelinappelifaktaa, isäpuoleni on ollut töissä wikipedian mainitsemassa adriano barissa Lappeenrannassa, eli käytännössä perheeni on keksinyt pitsan. 
Nopeeta pohja muhimaan ja kaapista haalimaan täytettä messiin. Kastike taas kehiin ja päälle lensi metukan jämät, fetasta purkin pohjat, ananasta, jalapenoa, jotain perusemmentaalia raastoin päälle, maustoin mustapippurilla ja pitsamausteella. Ja tadaa!
Siis ömeisinkii! No nyt kastike on käytetty ja pian kaikki siitä vedelty parempiin suihin!
Laulu rehellisestä rakkaudesta:
http://www.youtube.com/watch?v=zsmUOdmm02A
Ja vähän Uunoa:
http://www.youtube.com/watch?v=mSddqKnWgdQ