tiistai 5. marraskuuta 2013

Leivoksia ja rakkaudentunnustuksia!


Ooh, meidän ihana k-kauppa yllätti ja löysin ihanaakin ihanempia sydänkarkkeja sieltä! Nää on aina ollu miun lemppareita mutta näitä ei oikein löydy mistään, koskaan tai ikinä!
Ai että mie sitten tykkään näistä!
Nää on hyviä ja ennen kaikkea söpöjä. Luulen et nää on hyvin epäterveellisiä väri-ja makeutusainepommeja mutta kerrankos sitä...
Mietin et näitä vois käyttää leivonnassakin. Vaikka kuppikakkujen koristeena. No pitkään en kerennyt asiaa haudottelee ku olin jo ostamassa leivontatarvikkeita. Päätin tehä limekuppiksia, ku yleensä teen vaa suklaaleivonnaisia. Kaivoin ihanan kuppikakkukirjan esiin ja soveltelin ohjetta jonkin verran

Ohje kuuluu näin:
115g pehmeää voita

115g sokeria

2 kananmunaa kevyesti vatkattuna

175g jauhoja

1 1/2 tl leivinjauhetta

1 rkl maitoa

1/2 tl vaniljasokeria

yhden limen mehu

Löysin meiltä himasta sähkövatkaimen(tää on esim. hyvä syy muuttaa jonkun kanssa yhteen että saa kodinkoneita mitä ei itse omistanut jo) joten tää menikin helpommin ku ois uskonu. Voi ja sokerit vaahdoksi, mukaan kananmunat ja jauhot(mihin on sekotettu leivinjauhe) siivilän läpi messiin ja vatkataan kuohkeaksi, mukaan sitten limen mehu vikana. Uuni 200 astetta ja noin 10-14 min, mutta jokainen omaa toivottavasti ainakin silmää leivonnaiselle sen verran että hokasee millon käntty on kypsä.

Tein kuppeihin hillosäilön mihin laitoin lime curdia elikkä limettitahnaa. Oon käsittänyt että jenkit laittaa sekä lemon curdia että lime versioo usein leivonnaisiin, ja se on hieman just niin teollisen makusta ku ameriikanmeiningiltä on syytä odottaa.

Koitin myös pitää kuorruutteen minimissä kun tahdoin että nää ois enemmän raikkaita kun yli-imeliä.
Kuorrute koostui 2 desistä kuohukermaa vatkattuna, valion eila sitruunan makuisesta lohkeavasta jugurtista, limen mehusta ja sokerista.
Kokeilin uusia karkkivärejä mitä ostin ja sekottelin pinkin, vihreän ja valkoisen massan.


Vinkkivinkkiläinen leivoksen muodossa ;)
will you, i will, just say no.
Näistä saa hauskoja sanaleikkejä, true lips-sweet kiss
Täytyy myöntää ettei oo kauneimmat leivokset mitä oon vääntäny. Hauskaa marmorikuvioo kuitenki sai kun sekotteli noita erivärisiä kuorrutemassoja. Päivän leivonta-annosta en saanu täyteen vielä näillä täytettyä joten pakko oli vielä jotain keksiä. Pakkasesta löytyikin kaksi voitaikinalevyä ja päätin tehä nopeet pikkusuolaset niistä. Kaulin levyt niin että sain 8 ankkuria aikaan ja voitelin ankkurit keltuaisella, silppusin päälle meetvurstia, ripottelin mustapippuria ja suolaa ja lopuksi raastoin goudaa päälle vielä ja heitin uuniin 225 asteeseen ehkä n. 5 minuutiksi. 
Tollasia tuli, aika söpöjä.
thö kuva

Loppuun paljastus, olin vuonna 1988 (ollessani 5 vuotias) todella rakastunut Mauno Koivistoon. Mauno oli sillon ehdolla uudelleen presidentiksi ja muistaakseni, nyt jo edesmennyt Kaarina-mummoni sanoi että Mauno on sitten komea mies. Minä viisvuotiaana pellavapäänä kelasin et no hitto vie niin se onkin. Rakkaus oli syttynyt salamana. Leikkasin vaalimainoksesta Maunon kuvan jota kannoin vaaleanvihreiden vakosamettihousujeni taskussa ja salaa huokaillen ihailin. Sitten äiti-mokoma meni ja pesi housut Maunon kuvan kanssa. Sinne se meni ja kuinka viisvuotiasta voikaan vi..ketuttaa niin paljon!



Coolein evö!
Tuota Maunon virallista kuvaa googletellessa löysin toisen supermageen foton kanssa Manusta!

Mauno, Tää postaus oli miun lapsuuden  Love Letter
siulle!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti